Mobiililaajakaista etäkoneen nettiyhteytenä
Panisinko saunan lämpiämään
etäkäynnistyksellä100 kilometrin päästä - automatkan jälkeen
odottaisi valmis lämmin sauna. Jos myisin jonkin sortin
etäkäynnistyslaitetta, "sauna lämpiämään" olisi ehkä
kelvollinen myyntimainos. Jos myisin laitetta tietokoneharrastajalle,
olisi ehkä parempi ideoida muuta. En myy. Jos ostaisit, mihin voisit
tarvita moista laitetta. Ohjelma Ritari Ässä on
poskettomuudessaankin mielenkiintoinen tulevaisuuden visio. Olisi
kätevää etäkäynnistää oma auto ilmaiselta Sampolan kirjaston
parkkipaikalta. Kulkuväline ajelisi itse Stokan ovelle hakemaan
isäntää hulluilta päiviltä. Järjestelmän hankinta- ja
ylläpitokustannukset tulisivat katetuiksi säästetyillä
parkkimaksuilla ja ostoksista saaduilla alennuksilla. Yli jäävä
tuotto olisi käytettävissä vaikkapa edestakaiseen huvimatkaan
junalla Humppilaan ja sieltä edelleen museorautatiellä Jokioisiin.
Harrastelaitteiden kauko-ohjaus ei ole mitenkään uusi asia, monet
pikkupojat ovat ohjanneet radio-ohjattavia laitteita.
Etäkäynnistyksen ja etäkäytön tapaisia toimia suoritetaan
perheessä kuin perheessä. Kahdeksankymmentäluvun beta-nauhurissani
oli noin viiden metrin johdon päässä kytkin, jolla voi
rajoitetusti komentaa nauhuria. Tänään harva käyttää
televisiota tai nauhuria ilman "kapulaa". Digiboksin
komentaminen etäkäytöllä antaa ohjelman katsojalle mahdollisuudet
ravata jääkaapilla muulloinkin kuin mainoskatkojen aikana.
"Etäpausetusta" käyttäen voit tehdä välillä kaikessa
rauhassa kunnon voileivät ja jatkaa sitten siitä, mihin jäätiin.
Autotallin ovi voidaan avata ilman, että kuljettajan tarvitsee
nousta autosta ulos viimaan ja pakkaseen. Radiolinkillä toimivalla
avaimella avataan auton lukitus. Sillä voidaan pienen matkan päästä
myös "kysyä" missä kulkupeli on parkissa. Vastauksena on
iloinen valojen vilkutus. Kodin langaton verkko antaa myös
harrastelijalle mahdollisuuden kokeiluihin ja ideointiin. Mikrofanin kerholaisen pitämän ansiokkaan kerhoillan jälkeen muistelin,
että olen jonkin aikaa pitänyt nettipalvelinta käynnissä
ulkovarastossamme. En kuitenkaan viitsinyt pakottaa tietokonettani
sopeutumaan talvikeleihin, olisi varmaankin hyytynyt pakkasissa. Kun
tällä hetkellä pidän yhtä tietokonettani 120 kilometrin päässä,
on etäkäynnistys ja etäkäyttö ollut mielenkiintoisena tutkimisen
kohteena.
Käytössäni on ollut kahden tyyppisiä
käynnistysreleitä. Pekka Ritamäen kehittämistä releistä on
käytössäni ollut laite, jonka ohjaus perustuu kännykän
näppäinääniin. (Tietoja löytyy kattavasti Probyte:n sivuilta,
esim. http://remotesmart.wikidot.com/gsm-rele). Soittamalla releeseen
kytkettyyn kännykkään voin yksinkertaisilla komennoilla kytkeä
jonkin laitteen sähköt päälle tai pois. "Relekännykässä"
on prepaid sim-kortti, jonka puheaikaa ei juurikaan kulu, koska
kännykkä vain vastaa soittoihin. Sopivia vanhoja Nokian kännyköitä
löytyy halvalla kirpputoreilta tai rompetoreilta. Kuuntelemalla
soiton aikana laitteen vastausääniä pääsee hyvin perille releen
tilasta. Kaukaisimmat soittoni komentojen lähettämiseksi olen
tehnyt Lanzarotelta, Skype:llä. Etäisyydellähän ei ole
merkitystä, mutta kun en ollut varustanut kaapelimodeemiani
käynnistysreleellä, jouduin yhden kerran vaivaamaan tytärtäni
modeemia buuttaamaan, kun Elisa-neiti oli nukahtanut kesken
päiväuniensa. Soutumatka modeemia katsomaan olisi ollut aika
hankala. Homma hoitui ja tietokone sekä kamera tottelivat taas
kuuliaisesti etäkomentoja. Kamera kertoi, että siivousporukka oli
unohtanut valot päälle kodinhoitohuoneeseen. Puhelinsoitolla
etähenkilölle asia hoitui.
Linux käyttöjärjestelmä (minulla
Ubuntu) on ollut hyvä, koska olen pystynyt välttämään
hallitsemattomat automaattiset päivitykset. Windowsia kokeillessani
kone saattoi päivitysten jälkeen joutua tilaan, jossa etäyhteys ei
ollut mahdollinen. Windows-fanit varmaan toteavat, että olisi
pitänyt opetella perusteellisemmin. Niin olisi, mutta kun elämän
tarkoitus jo edesmenneen Douglas Adams'in mukaan on 42, niin en ole
viitsinyt panostaa. Palvelimeeni olen varmuuden vuoksi sijoittanut
mahdollisuuden etäbuuttaukseen. Yksi kotikameroistani on
langattomassa kotiverkossa. Kamera hukkaa ajoittain nettiyhteytensä.
Syy varmaan olisi kohtuuponnistuksin selvitettävissä, mutta edellä
mainitusta syystä tarkempi tutkimus on tekemättä. Uudelleen
käynnistämällä yhteys palautuu. Tällaista käynnistysreleen
käyttöä on vähän vaikeaa mieltää hyötykäytöksi, koska sen
merkitys maailmankaikkeudelle on huomattavasti vähäisempi yhdelle
sen pikku muurahaiselle.
Toinen käyttämistäni reletyypeistä
on TUTA S30 gsm pistorasia (Tietoja löytyy sivustosta
http://coline.fi). Laitteelle lähetetään komentoja
tekstiviestikoodeilla (esimerkiksi pistorasian tila #07#) ja se
vastaa tekstiviestillä. Pistorasian voi asetuksella saada reagoimaan
myös puhelinsoittoon (virta päälle tai pois). Laite reagoi vain
asetuksissa ennalta määriteltyjen kännyköiden yhteydenottoihin).
Jonkin aikaa oli käytössäni "yksiö" Nekalan
Cityvarastosta. Huoneiston pinta-ala oli noin 3 neliömetriä.
Mukavuuksia edusti yhteinen sosiaalitila. Ihan kätevä
tilapäisvarasto. Ainoa haitta oli mielestäni se, että parisänky
mahtui vain pystyasentoon. Ovi varastoon aukeni kännykkäsoitolla,
siis saman tapaisella toiminnolla kuin gsm-pistorasiassani.
Otin vapaa-ajan asunnossamme käyttöön
apulämmityksen. Ohlsonilta löytyi kätevä pikku lämmitin,
maksimiteholtaan 1800 w ja "älyä" ei juuri nimeksikään
- siis helposti komenneltava. Etäkäynnistän sen sopivasti vähän
ennen 120 kilometrin ajomatkaa sinne. Asunnon lämmitys toimii
sähköllä ja lämpötila on laskettu vähän alle kahdenkymmenen
asteen silloin, kun emme ole paikalla. Etäkäynnistetty apulämmitin
nostaa alle kahden tunnin ajomatkan aikana lämpötilan mukavammaksi.
Tapanin myrskyjen aikaan sähkölämmitteisillä asunnoilla oli
sähkökatkoista johtuneita ongelmia, mm. lämmityksessä ja
kylmälaitteiden toiminnassa. Myrskypäivän aamuna joskus kahdeksan
jälkeen pistorasia ilmoitti sähköjen katkeamisesta ja illalla
vähän ennen puoli yhdeksää tuli ilmoitus sähköjen palaamisesta.
Samassa ilmoituksessa laite kertoi, että asunnon lämpötila oli
laskenut kuuteentoista asteeseen. Seuraavana aamuna tuli ilmoitukset
kahdesta lyhyestä sähkökatkosta ja samalla tieto, että asunnon
"tyhjäkäyntilämpötila" oli palautunut ennalleen. Tässä
kohden laitteen voidaan katsoa olleen "hyötykäytössä".
Automaatioavusteisten toimintojen häiriintyminen pitkien
sähkökatkojen takia esimerkiksi kotieläintiloilla on merkittävästi
hankalampi asia kuin sähkökatko yksittäisessä asunnossa.
Riippuvuus sähkön saannista tuli havainnollisesti tietoisuuteen
kaikilla myrskyalueilla. Tuttavaperheellämme sähkökatko oli
kestänyt 32 tuntia. Esimerkiksi ruoanvalmistus vaati tuolloin
melkoista improvisointia.
Loma-asuntomme tietokoneen etäkäyttö
on mielenkiintoinen haaste. Tarvittavat laitteet eivät saisi maksaa
juuri mitään. Sähkö- ja nettikulut pitäisi minimoida. Vanhan,
pienikokoisen "sikaarilaatikon" käyttöjärjestelmänä on
Ubuntu. Ubuntun uusin versio (sen graafinen työpöytä) on muutoin
ihan hyvä mutta työpöydän etäkäyttäminen on hieman hankalaa.
Siksi olen sijoittanut työpöydälle valmiiksi kuvakkeen, jolla saan
käyttööni bash komentotulkin. Useimmat toimet suoritankin
komentorivin komennoilla tai bash-skripteillä. Gsm-pistorasia kytkee
virran tietokoneeseen, reitittimeen, ip-kameraan ja pieneen
näyttölaitteeseen. Siitä eteenpäin etäkäynnistyminen on
kohtalaisen monimutkainen tapahtuma. Loma-asunnossa ei kannata pitää
kiinteää nettiyhteyttä, koska yhteyden käyttö on satunnaista ja
ajoittaista.
Reititin ottaa nettiyhteyden
nettitikulla, liittymänään prepaid mobiililaajakaista. Liittymää
myydään ilmoittamalla maksiminopeudeksi 4 megabittiä. Esitteessä
on varauma toteutuvasta yhteysnopeudesta. Tyypillisen nopeuden
alarajaksi ilmoitetaan muistaakseni 0.2 megaa. Tämä on lukijasta
riippuen lähinnä hyvä tai huono vitsi. Kun oli välttämätöntä
asentaa linuksiini wine ip-kamerani käyttöön saamiseksi (kamerassa
on vain windows asennusohjelma eikä sopivaa gurua ollut
lähimaillakaan), näytti latausnopeus olevan jotain 20-30 kilobitin
luokkaa ja lataus kesti hyvän joukon toista tuntia. En ihmettelisi
vaikka sama etanailmiö olisi mahdollinen myös jossain Tampereella.
Operaattoreita ei todellakaan näytä kiinnostavan palvelujensa
tosiasiallinen parantaminen. Mikä heitä kiinnostaa, sen kai
tietävät useimmat. Nettitikkuna käytän vanhaa tikkua Huawei e220.
Surkeasta nopeudesta riippumatta se on näyttänyt saavan yhteyden
kohtalaisella todennäköisyydellä. Jos yhteyttä ei syntyisi, voisi
gsm-pistorasialle antaa komennon "paas katkasten yhteys imatran
voimaan" ja lähteä vaikkapa halonhakkuuseen. Sekä tietokone
että ip-kamera on liitetty reitittimeen eternetkaapelilla.
Yksinkertaisuuden vuoksi etäkoneen wlanin käyttö on estetty.
Langaton verkkoyhteys tukiasemaan on kyllä muilta koneilta
mahdollinen. Etäkäyttöohjelmana on Teamviewer, koska sitä
käyttäen etäkoneen ip-osoitetta ei tarvitse tietää vaan yhteys
saadaan konekohtaisella numerotunnuksella. Vnc olisi etäohjelmana
kätevämpi, mutta nettitikulla saadun yhteyden ip-osoite on milloin
mitäkin ja saattaa vaihtua aivan yllättävästi. Osoitetta vahtivan
skriptin kehittäminen ja sen käyttäminen vikasietoisesti saattaisi
olla mahdollista, mutta ei minulle.
Linuksin käynnistyksestä pitää
tehdä täysin automaattinen. Käynnistyrutiinit eivät saa
kompastella. Biosissa pitää tehdä asetus, jolla ohitetaan koneen
virtakytkin. Näin kone käynnistyy, kun se saa sähköä. Vaikka
etäkoneen käyttäjä ei tarvitse etäkoneen näyttölaitetta, pitää
sen olla kytkettynä, ainakin minun "sikaarilaatikossani".
Käynnistysrutiinien viilauksella tämä pikku kömpelyys olisi
varmaankin vältettävissä. Toisaalta kuka hullu nyt käyttäisi
tietokonetta ilman näyttöä (viisas lausuma ehkä peräisin
windows-maailmasta). Linuksia ajetaan tässä tapauksessa
pääkäyttäjänä. Pääkäyttäjän salasana on tietenkin
asetettu, mutta salasanan kysely käynnistyksessä pitää ohittaa.
Varmistaakseni sen, että kone pääsee nettiin ennen etäpalvelimen
käynnistystä olen laatinut vielä pikku skriptin. Pommitan
silmukassa pyörien erästä netissä olevaa palvelinta, joka kertoo
koneen ip-osoitteen. Silmukalla muodostetaan "dynaaminen"
viive. Kun nettitikku on saanut yhteyden valmiiksi (minulle
tuntemattomista syistä se kestää muutaman minuutin), tullaan
silmukasta ulos ja tarvittavien ohjelmien käynnistys jatkuu.
Nettiyhteyden testaus tapahtuu komennolla curl -s
"http://whatismyip.org/". Voit kokeilla komentoa (ilman
silmukkaa) suoraan linuksin komentotulkissa. Viivesilmukka on hyvin
yksinkertainen. "Pommitettava" palvelin huomaa tykityksen
vasta kun yhteys syntyy. Siis "pommittaja" ampuu pelkkiä
huteja ja osumalla poistutaan silmukasta. Osumia tulee vain yksi eikä
kukaan hermostu "siellä toisessa päässä". Käytin
ensimmäisissä kokeiluissa kiinteää viiden minuutin viivettä,
mutta akrobatia on aina viehättänyt, siksi viivesilmukka. Rouva on
kylläkin ollut tyytyväinen, kun en moneen kymmeneen vuoteen ole
tehnyt kärrynpyörää olohuoneessa. Yhteyden synnyttyä skripti
käynnistää Teamviewerin taustaprosessina.
Viimeksi skripti
käynnistää Firefox:in ja näyttää ip-kameran verkkosivun
reitittimen luomassa lähiverkossa. Tätä ip-kameraa (Vilar) voidaan
komentaa nettisivulta - esimerkiksi käännellä eri suuntiin -
etäohjauksen sijasta etanaohjata hitaasta mobiililaajakaistan
yhteydestä johtuen. Kameraa katsellaan vain etäyhteyttä käyttäen.
Huomasit silmukkakuvauksesta tai ehkä omasta kokeilustasi, että
etäkoneen (siis myös oman koneesi) ip-numeron selvittäminen on
helppo juttu. Saadun ip-osoitteen avulla kameraa voisi katsella
selaimellakin netin yli, mutta ip-osoitteen kummallisen vaihtelun
takia meidän periferiaoloissamme netin yli katseleminen
mobiililaajakaistaa käyttäen sisältäisi niin monta "pikku
juttua", että Teamviever saa palvella tässä tapauksessa.
Hyvällä onnella saadaan täydellisen pimeyden sijasta pitää vähän
lumista etätalvea.
Etäterveisin Alastarolta tammikuussa
2012
Hannu Haapasaari