maanantai 23. tammikuuta 2012

Talvea


Talven tullen käy viimat yli maan,
lehdetönnä nyt puut on viluissaan,
nurmikoilla on härmää kiiltävää,
yö päivän lyhentää.

Tänä vuonna tuon alunperin kai englantilaisen laulun sanat eivät ole aivan käyneet sääennusteesta. En tiedä kuinka oli Englannissa, mutta täällä härmääkin saatiin odotella aika myöhään syksyyn. Päivän lyheneminen sen sijaan tapahtui vanhan luonnonjärjestyksen tahdissa – pimeyttä riitti. Tulihan se pysyvä lumi sentään lopulta. Viime aikoina lumipeite on karttunut niin, että joku voi pitää tulosta jo liioitteluna. Lumipeitteen valoa lisäävä vaikutus on ehdottomasti miellyttävää – ja maisemat kauniita.  


Vuodet eivät ole veljeksiä, sanotaan. Sivuston Wolfram Alpha säähakujen mukaan joulunajan lämpötilat Tampereella vuosina 2010 ja 2011 näyttävät tältä:











 




Viime joulun aikaan olivat lämpötilat nollan tienoilla, mutta edellisenä vuonna oli nykykäsitysten mukaan kovia pakkasia. Käyristä näkyvät Tampereen lämpötilojen vaihtelujen erot kumpanakin vuonna.

Tätä kirjoitettaessa Ilmatieteen Laitoksen lähipäivien paikallissään ennuste lupailee kohtuullisia talvikelejä pikkupakkasin.
 



 



Kevättalven aurinkoa odotellessa 2012
Hannu Haapasaari


perjantai 13. tammikuuta 2012


Mobiililaajakaista etäkoneen nettiyhteytenä


Panisinko saunan lämpiämään etäkäynnistyksellä100 kilometrin päästä - automatkan jälkeen odottaisi valmis lämmin sauna. Jos myisin jonkin sortin etäkäynnistyslaitetta, "sauna lämpiämään" olisi ehkä kelvollinen myyntimainos. Jos myisin laitetta tietokoneharrastajalle, olisi ehkä parempi ideoida muuta. En myy. Jos ostaisit, mihin voisit tarvita moista laitetta. Ohjelma Ritari Ässä on poskettomuudessaankin mielenkiintoinen tulevaisuuden visio. Olisi kätevää etäkäynnistää oma auto ilmaiselta Sampolan kirjaston parkkipaikalta. Kulkuväline ajelisi itse Stokan ovelle hakemaan isäntää hulluilta päiviltä. Järjestelmän hankinta- ja ylläpitokustannukset tulisivat katetuiksi säästetyillä parkkimaksuilla ja ostoksista saaduilla alennuksilla. Yli jäävä tuotto olisi käytettävissä vaikkapa edestakaiseen huvimatkaan junalla Humppilaan ja sieltä edelleen museorautatiellä Jokioisiin. Harrastelaitteiden kauko-ohjaus ei ole mitenkään uusi asia, monet pikkupojat ovat ohjanneet radio-ohjattavia laitteita. Etäkäynnistyksen ja etäkäytön tapaisia toimia suoritetaan perheessä kuin perheessä. Kahdeksankymmentäluvun beta-nauhurissani oli noin viiden metrin johdon päässä kytkin, jolla voi rajoitetusti komentaa nauhuria. Tänään harva käyttää televisiota tai nauhuria ilman "kapulaa". Digiboksin komentaminen etäkäytöllä antaa ohjelman katsojalle mahdollisuudet ravata jääkaapilla muulloinkin kuin mainoskatkojen aikana. "Etäpausetusta" käyttäen voit tehdä välillä kaikessa rauhassa kunnon voileivät ja jatkaa sitten siitä, mihin jäätiin. Autotallin ovi voidaan avata ilman, että kuljettajan tarvitsee nousta autosta ulos viimaan ja pakkaseen. Radiolinkillä toimivalla avaimella avataan auton lukitus. Sillä voidaan pienen matkan päästä myös "kysyä" missä kulkupeli on parkissa. Vastauksena on iloinen valojen vilkutus. Kodin langaton verkko antaa myös harrastelijalle mahdollisuuden kokeiluihin ja ideointiin. Mikrofanin kerholaisen pitämän ansiokkaan kerhoillan jälkeen muistelin, että olen jonkin aikaa pitänyt nettipalvelinta käynnissä ulkovarastossamme. En kuitenkaan viitsinyt pakottaa tietokonettani sopeutumaan talvikeleihin, olisi varmaankin hyytynyt pakkasissa. Kun tällä hetkellä pidän yhtä tietokonettani 120 kilometrin päässä, on etäkäynnistys ja etäkäyttö ollut mielenkiintoisena tutkimisen kohteena.

Käytössäni on ollut kahden tyyppisiä käynnistysreleitä. Pekka Ritamäen kehittämistä releistä on käytössäni ollut laite, jonka ohjaus perustuu kännykän näppäinääniin. (Tietoja löytyy kattavasti Probyte:n sivuilta, esim. http://remotesmart.wikidot.com/gsm-rele). Soittamalla releeseen kytkettyyn kännykkään voin yksinkertaisilla komennoilla kytkeä jonkin laitteen sähköt päälle tai pois. "Relekännykässä" on prepaid sim-kortti, jonka puheaikaa ei juurikaan kulu, koska kännykkä vain vastaa soittoihin. Sopivia vanhoja Nokian kännyköitä löytyy halvalla kirpputoreilta tai rompetoreilta. Kuuntelemalla soiton aikana laitteen vastausääniä pääsee hyvin perille releen tilasta. Kaukaisimmat soittoni komentojen lähettämiseksi olen tehnyt Lanzarotelta, Skype:llä. Etäisyydellähän ei ole merkitystä, mutta kun en ollut varustanut kaapelimodeemiani käynnistysreleellä, jouduin yhden kerran vaivaamaan tytärtäni modeemia buuttaamaan, kun Elisa-neiti oli nukahtanut kesken päiväuniensa. Soutumatka modeemia katsomaan olisi ollut aika hankala. Homma hoitui ja tietokone sekä kamera tottelivat taas kuuliaisesti etäkomentoja. Kamera kertoi, että siivousporukka oli unohtanut valot päälle kodinhoitohuoneeseen. Puhelinsoitolla etähenkilölle asia hoitui.

Linux käyttöjärjestelmä (minulla Ubuntu) on ollut hyvä, koska olen pystynyt välttämään hallitsemattomat automaattiset päivitykset. Windowsia kokeillessani kone saattoi päivitysten jälkeen joutua tilaan, jossa etäyhteys ei ollut mahdollinen. Windows-fanit varmaan toteavat, että olisi pitänyt opetella perusteellisemmin. Niin olisi, mutta kun elämän tarkoitus jo edesmenneen Douglas Adams'in mukaan on 42, niin en ole viitsinyt panostaa. Palvelimeeni olen varmuuden vuoksi sijoittanut mahdollisuuden etäbuuttaukseen. Yksi kotikameroistani on langattomassa kotiverkossa. Kamera hukkaa ajoittain nettiyhteytensä. Syy varmaan olisi kohtuuponnistuksin selvitettävissä, mutta edellä mainitusta syystä tarkempi tutkimus on tekemättä. Uudelleen käynnistämällä yhteys palautuu. Tällaista käynnistysreleen käyttöä on vähän vaikeaa mieltää hyötykäytöksi, koska sen merkitys maailmankaikkeudelle on huomattavasti vähäisempi yhdelle sen pikku muurahaiselle.
 
Toinen käyttämistäni reletyypeistä on TUTA S30 gsm pistorasia (Tietoja löytyy sivustosta http://coline.fi). Laitteelle lähetetään komentoja tekstiviestikoodeilla (esimerkiksi pistorasian tila #07#) ja se vastaa tekstiviestillä. Pistorasian voi asetuksella saada reagoimaan myös puhelinsoittoon (virta päälle tai pois). Laite reagoi vain asetuksissa ennalta määriteltyjen kännyköiden yhteydenottoihin). Jonkin aikaa oli käytössäni "yksiö" Nekalan Cityvarastosta. Huoneiston pinta-ala oli noin 3 neliömetriä. Mukavuuksia edusti yhteinen sosiaalitila. Ihan kätevä tilapäisvarasto. Ainoa haitta oli mielestäni se, että parisänky mahtui vain pystyasentoon. Ovi varastoon aukeni kännykkäsoitolla, siis saman tapaisella toiminnolla kuin gsm-pistorasiassani.

Otin vapaa-ajan asunnossamme käyttöön apulämmityksen. Ohlsonilta löytyi kätevä pikku lämmitin, maksimiteholtaan 1800 w ja "älyä" ei juuri nimeksikään - siis helposti komenneltava. Etäkäynnistän sen sopivasti vähän ennen 120 kilometrin ajomatkaa sinne. Asunnon lämmitys toimii sähköllä ja lämpötila on laskettu vähän alle kahdenkymmenen asteen silloin, kun emme ole paikalla. Etäkäynnistetty apulämmitin nostaa alle kahden tunnin ajomatkan aikana lämpötilan mukavammaksi. Tapanin  myrskyjen aikaan sähkölämmitteisillä asunnoilla oli sähkökatkoista johtuneita ongelmia, mm. lämmityksessä ja kylmälaitteiden toiminnassa. Myrskypäivän aamuna joskus kahdeksan jälkeen pistorasia ilmoitti sähköjen katkeamisesta ja illalla vähän ennen puoli yhdeksää tuli ilmoitus sähköjen palaamisesta. Samassa ilmoituksessa laite kertoi, että asunnon lämpötila oli laskenut kuuteentoista asteeseen. Seuraavana aamuna tuli ilmoitukset kahdesta lyhyestä sähkökatkosta ja samalla tieto, että asunnon "tyhjäkäyntilämpötila" oli palautunut ennalleen. Tässä kohden laitteen voidaan katsoa olleen "hyötykäytössä". Automaatioavusteisten toimintojen häiriintyminen pitkien sähkökatkojen takia esimerkiksi kotieläintiloilla on merkittävästi hankalampi asia kuin sähkökatko yksittäisessä asunnossa. Riippuvuus sähkön saannista tuli havainnollisesti tietoisuuteen kaikilla myrskyalueilla. Tuttavaperheellämme sähkökatko oli kestänyt 32 tuntia. Esimerkiksi ruoanvalmistus vaati tuolloin melkoista improvisointia.

Loma-asuntomme tietokoneen etäkäyttö on mielenkiintoinen haaste. Tarvittavat laitteet eivät saisi maksaa juuri mitään. Sähkö- ja nettikulut pitäisi minimoida. Vanhan, pienikokoisen "sikaarilaatikon" käyttöjärjestelmänä on Ubuntu. Ubuntun uusin versio (sen graafinen työpöytä) on muutoin ihan hyvä mutta työpöydän etäkäyttäminen on hieman hankalaa. Siksi olen sijoittanut työpöydälle valmiiksi kuvakkeen, jolla saan käyttööni bash komentotulkin. Useimmat toimet suoritankin komentorivin komennoilla tai bash-skripteillä. Gsm-pistorasia kytkee virran tietokoneeseen, reitittimeen, ip-kameraan ja pieneen näyttölaitteeseen. Siitä eteenpäin etäkäynnistyminen on kohtalaisen monimutkainen tapahtuma. Loma-asunnossa ei kannata pitää kiinteää nettiyhteyttä, koska yhteyden käyttö on satunnaista ja ajoittaista.

Reititin ottaa nettiyhteyden nettitikulla, liittymänään prepaid mobiililaajakaista. Liittymää myydään ilmoittamalla maksiminopeudeksi 4 megabittiä. Esitteessä on varauma toteutuvasta yhteysnopeudesta. Tyypillisen nopeuden alarajaksi ilmoitetaan muistaakseni 0.2 megaa. Tämä on lukijasta riippuen lähinnä hyvä tai huono vitsi. Kun oli välttämätöntä asentaa linuksiini wine ip-kamerani käyttöön saamiseksi (kamerassa on vain windows asennusohjelma eikä sopivaa gurua ollut lähimaillakaan), näytti latausnopeus olevan jotain 20-30 kilobitin luokkaa ja lataus kesti hyvän joukon toista tuntia. En ihmettelisi vaikka sama etanailmiö olisi mahdollinen myös jossain Tampereella. Operaattoreita ei todellakaan näytä kiinnostavan palvelujensa tosiasiallinen parantaminen. Mikä heitä kiinnostaa, sen kai tietävät useimmat. Nettitikkuna käytän vanhaa tikkua Huawei e220. Surkeasta nopeudesta riippumatta se on näyttänyt saavan yhteyden kohtalaisella todennäköisyydellä. Jos yhteyttä ei syntyisi, voisi gsm-pistorasialle antaa komennon "paas katkasten yhteys imatran voimaan" ja lähteä vaikkapa halonhakkuuseen. Sekä tietokone että ip-kamera on liitetty reitittimeen eternetkaapelilla. Yksinkertaisuuden vuoksi etäkoneen wlanin käyttö on estetty. Langaton verkkoyhteys tukiasemaan on kyllä muilta koneilta mahdollinen. Etäkäyttöohjelmana on Teamviewer, koska sitä käyttäen etäkoneen ip-osoitetta ei tarvitse tietää vaan yhteys saadaan konekohtaisella numerotunnuksella. Vnc olisi etäohjelmana kätevämpi, mutta nettitikulla saadun yhteyden ip-osoite on milloin mitäkin ja saattaa vaihtua aivan yllättävästi. Osoitetta vahtivan skriptin kehittäminen ja sen käyttäminen vikasietoisesti saattaisi olla mahdollista, mutta ei minulle.

Linuksin käynnistyksestä pitää tehdä täysin automaattinen. Käynnistyrutiinit eivät saa kompastella. Biosissa pitää tehdä asetus, jolla ohitetaan koneen virtakytkin. Näin kone käynnistyy, kun se saa sähköä. Vaikka etäkoneen käyttäjä ei tarvitse etäkoneen näyttölaitetta, pitää sen olla kytkettynä, ainakin minun "sikaarilaatikossani". Käynnistysrutiinien viilauksella tämä pikku kömpelyys olisi varmaankin vältettävissä. Toisaalta kuka hullu nyt käyttäisi tietokonetta ilman näyttöä (viisas lausuma ehkä peräisin windows-maailmasta). Linuksia ajetaan tässä tapauksessa pääkäyttäjänä. Pääkäyttäjän salasana on tietenkin asetettu, mutta salasanan kysely käynnistyksessä pitää ohittaa. Varmistaakseni sen, että kone pääsee nettiin ennen etäpalvelimen käynnistystä olen laatinut vielä pikku skriptin. Pommitan silmukassa pyörien erästä netissä olevaa palvelinta, joka kertoo koneen ip-osoitteen. Silmukalla muodostetaan "dynaaminen" viive. Kun nettitikku on saanut yhteyden valmiiksi (minulle tuntemattomista syistä se kestää muutaman minuutin), tullaan silmukasta ulos ja tarvittavien ohjelmien käynnistys jatkuu. Nettiyhteyden testaus tapahtuu komennolla curl -s "http://whatismyip.org/". Voit kokeilla komentoa (ilman silmukkaa) suoraan linuksin komentotulkissa. Viivesilmukka on hyvin yksinkertainen. "Pommitettava" palvelin huomaa tykityksen vasta kun yhteys syntyy. Siis "pommittaja" ampuu pelkkiä huteja ja osumalla poistutaan silmukasta. Osumia tulee vain yksi eikä kukaan hermostu "siellä toisessa päässä". Käytin ensimmäisissä kokeiluissa kiinteää viiden minuutin viivettä, mutta akrobatia on aina viehättänyt, siksi viivesilmukka. Rouva on kylläkin ollut tyytyväinen, kun en moneen kymmeneen vuoteen ole tehnyt kärrynpyörää olohuoneessa. Yhteyden synnyttyä skripti käynnistää Teamviewerin taustaprosessina. 

 Viimeksi skripti käynnistää Firefox:in ja näyttää ip-kameran verkkosivun reitittimen luomassa lähiverkossa. Tätä ip-kameraa (Vilar) voidaan komentaa nettisivulta - esimerkiksi käännellä eri suuntiin - etäohjauksen sijasta etanaohjata hitaasta mobiililaajakaistan yhteydestä johtuen. Kameraa katsellaan vain etäyhteyttä käyttäen. Huomasit silmukkakuvauksesta tai ehkä omasta kokeilustasi, että etäkoneen (siis myös oman koneesi) ip-numeron selvittäminen on helppo juttu. Saadun ip-osoitteen avulla kameraa voisi katsella selaimellakin netin yli, mutta ip-osoitteen kummallisen vaihtelun takia meidän periferiaoloissamme netin yli katseleminen mobiililaajakaistaa käyttäen sisältäisi niin monta "pikku juttua", että Teamviever saa palvella tässä tapauksessa. Hyvällä onnella saadaan täydellisen pimeyden sijasta pitää vähän lumista etätalvea.

Etäterveisin Alastarolta tammikuussa 2012
Hannu Haapasaari